Veneen pohjatappi irtos

Tämä päivä meni entisrn korjailussa. Eli ei oikein hyvin, tai sitten todella hyvin. Nimittäin tarkemmassa tarkastelussa hupimajan lattia ei täyttänyt kriteereitä. Joten otettiin kokonaan uusiksi. Lattian hionta koneella ja uudelleen lakkaukset. konehionnassa tuli valtavasti pölyä, mutta kannatti. Oli talvenaikana sen verran puussa muutoksia tullut, että vaati tasohiontaa. Nyt ensimmäinen lakkakerros näyttää mukavalta, samoin kokonaisuus.
Säätietoja tarkkaillessa Mtv3 säätutka näytti, että aamuyöllä alkaa satamaan niin oli lähdettävä parinkilometrin matka pikkuveneellä majalle peittelemään terassille nostetut kalusteet. No nytkin on hieno ilma oli ihan mukava seilailla. Sattui vain lähtö hössäkässä pikku kommellus. Moottoria käynnistettäessä jalka osui pohjatappiin ja vettä alkoi tulla veneeseen.  Siinä puoliso kimpastui, että  tee jotakin. Kun olin toisessa päässä venettä niin ei siinä paljon voinut. Hänen omien jalkojen luona reikä on.  Tuli mieleen juttu kun puolisolla oli hasky koira vielä silloin pentu. Olivat lähteneet koiran kanssa kalaan sydänmaajärvelle. Koira oli elämänsä sellainen, että ei millään halunnut kastella jalkojaan vedessä. No siinä miehen kalasttellessa  koiran ajankulu oli veneen pohjalla navertaminen. Yhtäkkiä koira seisoi veneen reunalla veneen pohjatappi hampaissaan ja vettä tuli veneeseen. Voi vain kuvitella mitä maanittelua, että sais koiralta pohjatapin hampaista, että ei vain pudota veteen. No kaikki oli lopen mennyt hyvin ja tappi saatu veneenpohjaan.yy

Ihanan elokuinen ilta, venetsialaiset

 Tässä näkymä satamasta järellepäin

Tänään vietetään mökkikauden päättäjäisiä, itse asiassa, ei ole tarkoitus vielä pariin kuukauteen jättää mökkiä.  Ongelma on vain se, että vesi laskee huimaa vauhtia ja ranta alkaa olla matalaa veneellä saapua.  Laiturihan se taitaa käydä lyhyeksi.  Katsotaan miten kauan näitä kauniita säitä riittää.  Sadetta kaipais, mutta sitten tulee koleaa ja ...  Siinäpäse puolensa kullakin.

Sää oli ei len kerrassaan mainio, ei tuullut ja kynttilät loistivat rannalla.  On vain harmi, että täälläpäin ei mökeillä näitä venetsialaisia vietetä yleisesti.  Olis kaunista katsella, kun muutkin laittaisivat ulkotulia ja valisisivat rantojaan.  Sähköjähän täällä ei mökeillä juurikaan ole. Aurinkovaloja etupäässä.  Mutta tunnelma on oikeilla tulilla todella hieno.

KARHU VAIN TIKKA

lkoi kyllä vähän hiecirämään syksyn tapahtumat, täällä oli asuttu.  Nimittäin rantatontilla, kantoja oli mouhittu melkolailla.  Varsinaisesti ei kynnenjälkiä näkynyt, mutta suuria lastuja oli irronnut.  Tulee mieleen Punahousu, on aika kookas lintu, mutta sitäkään ei varmaksi voi tietään. Onhan tuossa varmaan matoja, kun jonkin verran lahonut kanto, eli molemmatkin, mutta ihmetyttää.  Täytyy vähän tähyillä ympärilleen, kun sinne aina menee, varsinkin kun alkaa illalla hämärtämään.

Ilta-auringon ja puukasan hurmiossa

Vaikka päivä oli tulinen, ilta oli kaunis.  Tuuli juuri niin pahalta suunnalta, että rannasta ei veneellä ollut lähtemistä.  Onneksi oltiin ajettu veneellä polttopuurankoja saarelle.  Siinä oli sahapukin apulaisena homma yhdelle päivälle.  Rangat ovat nyt nätisti liiterissä, vielä hieman kosteita, mutta kuivuvat siellä mukavasti.  Toisella seinustalla on kuivia puita, joten saunan saa lämpimäksi ja syksyn tullen takkaakin lämmitellään.

Tuo pilvitaivas on kaunista katseltavaa.  Sitä vain istuu ja ihmettelee, miten voi tuollaisia kuvia aina vain saada.  Toinen toistaan kauniimpia.  Harmi, kun edellisyönä nukutti, niin, että ei nähnyt taivaalla valoilmiöit.Oli toisten ottamia kuvia kauniista revontulista.  Niihin tarvittaisiin parempi kamera, jolla niitä saisi ikuistetuksi, mutta voi niitä sitten ihailla toisten otoksia.

Terassi venetsialaiskuntoon

Tänään aion työskennellä terassin parissa. Huomaat varmaa kuvasta kuinka kulahtanut terassilaudoitus on.  Täytyy ensin harjata ja siivota välit ja laudat. Nimittäin grilli tahtoo sotkea. Aionkin hankkia jotain suojaksi laudoitukselle, jokaauttaa putsaamaan laudat. Huomasin että monenlaista tahranpoitoainetta tarvin ennen kyllästämisen aloitusta. Lintujen jätökset on yksi vaade puhdistettaessa.
Nyt pesut tehty ja kuivatus valmis. Sitten vain pensseliin pitkä varsi, että ei tarvi kontata siveltimen kanssa. Ehkä sais tarkemman jäljen, mutta päädyn kuitenkin jatkovarteen. Luontainen laiskuuteni. Ja alla tulos päivän uurastuksesta. Ei muuta kuin valaistusta terassille ja tunnelmoiman viikonloppuna.

 Tämä kuva on illalta, iso lintu pilvimuodoselmana.

Tässä aamun kaunista ruskoa, olen kyllä niin ihastunut noihin taivaankannen väreihin, että en voi olla kuvaamatta niitä uudestaan ja uudestaan.  Skydrivessä on enemmän ottamiani kuvia.

Vesireittiä

Nyt sitten puuhommant jatkuvat, kun on noin kaunis ilma, että pienimoottorisella veneellä saadan rannasta siirretyksi rankoja, joita tässä alkukesästä kaadettiin.  Ovat kuvuneet mukavasti kun puussa oli lehti kaatohetkellä,  ja silloin lehdet kuljettavat rungosta veden pois ja kuivuvat nopeasti. Vene lastattiin täyteen ja kohti saarta - määränpäätä.

 Kyllä on kumma, kun 2,5 hv moottoilla ajaessa koko laineeton järvenpinta menee laineille.  Kuormaa vähän kyydillä ja siinä istuessa roiskuttaa niin, että housut kastuu.  Aika ilkeä tunne, mutta onpa onneksi lämmintä.

 Tässä se tyyneys näkyy, puut kuvatuvat vedenpintaan toistaen aitoa tunnelmaa.

Ja me parrulastissa seilattiin...

Nyt oli se syksyn odotettu homma, puut kaadettiin alkuksesästä ja niistä on paljon puhuttu.  Pitäs saada naapurisaaresta omalle saarelle.  Veneellä on kuljetettava, kun ei viitsi uittaa, tai ainakin on hankalaa, kun on kasatta vastakkaiselle puolelle saarta.  Olis pitkä uittomatka.  No, tänään näin kauniina syyspäivänä päätettiin lähteä hakemaan veneellinen kerrallaan.  Maasto kun kivikkoisella saarella ei ole helppo, pari pölliä kainaloon ja sitten tarkkana kivenkolojen, risujen ynnä muiden esteiden seassa seilaamista.  Lisäksi vaivasi ampiaiset, mistä ihmeestä niitä tänä kesänä on noin valtavasti.  Havupuissa on valtava päminä, kuin korvissa olis kuulo vika.  Pyörivät ympärillä aivan kuin heltä olisi jotakin viety pois.  Kasat on kannettu ja odottavat tuossa mökin rannalla pilkkomista.  Se on tehtävä aika pikoihin, kun ei ole kiva jos kastuvat.

Siinähän ne omassa rannassa pötköttää