Eweliinan hoppailut: maaliskuuta 2013

Talvisia kuvia pääsiäisenvietosta

Kaunis talvinen näkymä järvelle pääsiäisenä

Tuo lato tuolla taustalla oli ensimmäinen rakennusprojekti tällä tontilla. Siihen hankittiin latovärkki kotinaapurin isännältä ja ajettiin sitten peräkärry vaappuen mökkirantaan. Siinä on noita alkurakentamisen vaikeuksia näkyvissä. Jos toisen rakentaisi nyt olisi viisaampi, mutta tuo kyllä ajaa sen tarpeen johon se tehtiin. Säilytykseen ja puuvaja. Aika ihana ensimmäiseksi.

Vieressä ole puucee on taas miehen kotoa siirretty valmisrakenteinen. Kasattiin vain uudelleen ja siihen hankittiin Biolanin kompostoiva WC. On muuten aivan mainio, maatumiseen on kaksi astiaa ja niitä vaihtelemalla tulee valmista multaa.

Tässä saunan suunnittelussa taas mielikuvitukseni pääsi valloilleen. Minusta on todella mielenkiintoista tehdä jotakin erilaista. Naapurin varastoista löytyi tuppeensahattua lautaa ja sekös inspiraationi kasvattajaksi. Ensin oli tarkoitus laittaa vain nurkkapielet ja ikkunan pielukset. Jännittävä rakentaminen ja mies kun on aina ihmeissään, että ei oltu suunniteltu, miten sinun perässä pysyy. Mutta mielestäni ratkaisu on todella onnistunut. Katon aluslaudat ja tämä ovi, joka sitten on kokonaan itse rakennettu. Noiden rakolautojen alle asennettiin musta verhouskangas ja siten raot eivät näytä liian isoilta, aika luonnollista.

Lunta täällä on todella paljon, lähes metri.

Webasto korvaamaan asuntovaunun lämmityspannun

Nyt valmistaudutaan lämmitysjärjestelmän vaihtoon. Oikein on mukava aurinkoinen pitkäperjantai. Tarkoitus on päästä eroon matkaajan pannusta huolineen. Tämä malli on ollut todella rasittava kaikkine vikoineen. Siihen on vaihdeltu osia, liekintunnistin, sulakkeita uusittu, käytetty huollossa ja aina vain tulos on sama. Tänään pelaa kuin enkeli, taas toisinaan ei käynnisty, ei millään ja tätä rataa on sen kanssa kuljettu. Helppohan tuo oli ottaa pois kun ei oikein ollut kiinni enään missään. Tila on tyhjä, mutta tuota paisuntasäiliötä voi käyttää webastoon liittämällä niin se jätettiin palvelemaan uutta lämmitintä. Oli hyvä palvelu webaston myyjällä, mukana kaikki tarvittava ja sähköjohdot olivat todella hyvin merkattu, mikä mihinkin kuuluu.

Vähän tämä tietenkin jännittää, kun eihän aina voi tietää pelaako se vai ei. Vegastosta lähtevät nestejärjestelmä yhdistetään vaunussa olevaan järjestelmään ja tutkitaan kuinka päin pitää veden kiertää. Selvisi entisen pannun toimintaa tutkittaessa ja sitten vain letku liittimillä oikeisiin reikiin kiinni. Tietenkin tuo neste, joka pannua poistettaessa valui astiaan ja sehän piti sitten kahvisihdillä sihdata, että ei mene roskia. Sihdin puhdistus on tehtävä huolella, koska tuo neste ei ole vettä vaan myrkkyä. Sähköjen asentamiseen tarvittiin naapurin sähkömiestä, että tulee varmasti oikein ja sehän kävi tosi helposti, kun oli vaunun sähkökaaviot tallella. Nyt sitten tuo polttoainesäiliö ja siitä johto, tunnistin ja imutappi oli jäänyt ylimääräiseksi edellisenä kesänä veneeseen asennetusta puhallinlämmitys järjestelmästä, joten se sai nyt uuden käytön meidän vaunulta. Hieno tuohon webaston janoo voidaan käyttä monenlaista polttoainetta. Halvinta nyt ensin eli polttoainetta testataan. Pakosarjan asentaminen hiukan tökki, kun itsetehtyy telineeseen kiinnitetty Webasto oli liian matalalla, mutta onneksi oltiin nerokkaita ja telineessä on mahdollisuus nostaa ja laskea ja siten tämäkin saatiin onnistumaan. Vielä haluttiin tähän termostaatti, että voi käyttää jatkuvasti ja sekin onnistuu tähän malliin näppärästi, eli vaatii mallin olla Thermo top C-malli.

Alkaa jännittävä vaihe, kun kaikki on valmista ja koekäynnistys. Alkaa kuulua hurinaa. Kestää tovin, että saa polttoainepumpun imun käyntiin. Tuota polttoaineletkua laitettiin varalta reilusta, n 2 metriä, jos joskus haluaa laittaa kauemmas säiliön. Pitikin käynnistää pari kertaa uudelleen, että alkoi olla laitteessa asti polttoaine. Mutta niin vain lähti käyntiin ja pelaa todella mainiosti. Ulkona oli todella kylmää, yöllä yli kaksikymmentä astetta, mutta vaunussa ihana tasainen lämpö. Jännitti mennä aamulla katsomaan, kuinka paljon oli polttoainetta kulunut ja 15 tunnin käytön jälkeen 4,5 litraa. Ei tunnu lainkaan pahalta määrältä.
Tähän on mahdollista asentaa kännykkäohjaus, mutta akku tietenkin pitää olla oikea vapaa-ajan akku, että toimii laitteet kylmälläkin. Kännykällä voi käynnistää riittävän ajoissa, että on sitten lämmintä kun tulee vaunulle.

Kyllä tämä ajatus webastolämmityksestä kiehtoo pienelle mökille puhallussysteemillä laittaa. Toimii varmaan sielläkin hyvin. Siinä pääsee mökin kosteusongelmista, käyttelee silloin tällöin, mutta se on sitten toinen jutun aihe.

Kesän odotusta

Nyt on jo kovasti kevättä rinnassa, molemmissa. Viimekesän vitamiini taltioinnista tehtyä kotiviiniä, että sitten kesällä terassilla voi illan kunniaksi lasin pari ottaa ja nauttia luonnon rauhasta. Variksen marjat ovat todella miellyttävän makuisia viiniksi valmistettuna. Vaikka tuota marjaa ei kovin arvostetakaan, pidän siitä kyllä itse. Lähden taas ensi syksynä jahtamaan marjoja suonreunasta. Pullot juuri desinfioitu ja pullotettu odottamaan, koska pääsevät mökille. Mökkimme on saaressa, eikä sillä saarella sitten muita asukkaan. Niin, paitsi lintuja, oravia. Joutsenpari saapuu samoihin aikoihin, kun itse menemme, kuikkapari on toinen, joka tulee uskollisesti joka vuosi. On mielenkiintoista seurata lintujen touhuja. Eivät meitä paljon ujostele,kun olemme monet vuodet heidän kanssaan asustaneet. Tietävät, että heitä ei ahdistella. Kevään aurinko on jo niin korkealla, että pian ollaan menossa. Nautitaan, kalastellaan, rantakivellä auringonpaisteessa istuskellaan ja laiturilta veteen. Sauna lämpiää joka ilta, mitä enempää vois toivoa. Eihän siellä niitä hienouksia ole, vesi saadaan kantamalla, valot öljyllä tai kynttilöistä, mutta se ylellinen luonto. Viime kesänä saimme rakennetuksi ulos pesukeskuksen ja se tuntuu ylelliseltä. Saatiin käytöstä poistettu Hacmanin tiskipöydän kansi koko katoksen pituudelle, kun lisättiin anopin käytössä ollut 60 luvun pesusoikko alumiinista. On todella muka pestä asitat, pyykit, perkata kala ja kaikki tarpeellinen. Mökissä kun tuppaa olemaan liian kuuma kesällä lämpimän veden kanssa tuuskatessa.

Ja tuohon katoksen viereen tehtiin tiilestä tulisija, jossa on teräksinen muuripata. Siinä on helppo lämmittää tarvittava pesuvesi. Tulevalle kesälle jäi sitten uppopumpun asentaminen, niin on helpompi nostaa järvestä vesi. Kyllä on jo niin haikeaa, että sulaisivat vedet pian.

Rutinoita

No nyt pääsen vihdoin katsomaan ensimmäistä lapsen lasta. Leivoin vanhaan tapaan Onnen granssin vauvalle ja perheelle. Tämän tei villja-allergiasta johtuen gluteenittomista jauhoista ja mielestäni onnistui. Täytteeksi appelsiinin kuorta, mantelia. voita.

Keski-Pohjanmaan "körttisukat"

Nyt alkaa tämä projekti. Keski-Pohjanmaan körttisukkien neulominen. Innostus taas on mahdoton. Ohje on aivan tavallinen. Mietin uskaltaako noita neuloa kovin värikkäinä, kun paikkakunnalla tuntemani körttiset eivät siedä väriä. Mutta taas äitini, joka oli herännyt, käsi seuroissa ja lauleli kotona siionin virsiä. Mielestäni kauniita. Hän ei erotellut koskaan värejä eikä sitä, että ne liittyisivät toisiinsa. Mutta mietin näitä asioita jatkaessani kutomisia.

Hartiahuivi ja myssy

Tässä olikin mielenkiintoinen projekti. Ohjeen bongasin Dropsin sivuilta. Siinä oli käytetty toisenlaista lankaa ja koko huiviin piti mennä 325 g, mutta tätä lankaa menikin 700 g. Huhuh välillä tuntui, mutta tulipa valmista.

Tämän halusin neuloa samaan sarjaan kuuluvaksi. Myssy on todella helppo tehdä ja kiva päässä. Laitoin tupsunkin koristeeksi.

Vauvan peitto

Tässä lisäinnostukseni, kun oli neulonut molemmin rakkaille lapsenlapsilleni peitot. Kävin paikallisessa kangaskaupassa ja löysin nallepuh trikoota. Siitä tulikin ihnan pehmeä pinta, vaikka ihna vauvan ihoa vasten laitetavaksi. Kiinnittelin neuloilla ja ihna käsin ompelin vuorin kiinni. Hyvä tuli.

Tämän vauvan vaunupeiton mallin sain ystävältäni, joka oli tallentanut sen 70 luvulta. Hän on itse neulonut useita, koska lapsenlapsia hänellä on jo useita. Itse olen tulossa mummoksi ensimmäistä kertaa ja siksi tämä into päällä. Oli vähän vaikeuksia langan löytämisessä, mutta tämäkään ei aivan vastannu toiveitani. Toiset olivat liian kovia ja tämä on vähän ehkä liian pehmeä. Siihen on tarkoitus laittaa joustava vuori, joka vähän tukevoittaa peittoa. Kukkasia halusin laittaa monen värisiä, että muistuttaa kukkaketoa. Muistan pienenä itse, kun äitini oli tehnyt tilkuista tyynyn ja siinä oli jos jonkinlaisia kankaita, värejä ja kuvioita ja sitä kyllä tuli usein tutkiskeltua. Mielenkiintoista.

Karppaus etenee, muistoja luonnonmukaisen viljelyn ajalta

Karppaus on tänä aikana lähes kirosana kaikille kevyt tuotteiden valmistajille. Itse en kuulu siihen ryhmään, joka olisi koskaan käyttänyt kevytuotteita. Kuulun siihen gategoriaan, joka luonnostaan uskoo kaikkeen maasta peräisin, lähiympäristössä tuotetusta ja itse valmistettuun ruokaan. Voi on aina ollut ehdoton, jota olen käyttänyt Mietin monta kertaa, että kun meidät ihmiset on luotu maasta. Miten meidän elimistömme voi sulattaa keinotekoisia kevyttuotteita. Paljonhan ollaan palaamassa alkutuotannon lähteille. Allergiat antavat ihmisille ajattelemisen aihetta, koska niitä ei ole ennen näin paljon ollut. Kun on saanut köyhyydessä elää lapsuuden, kotona tuotettiin kaikki mitä syötiin. Ainoastaan voita, juuustoa ja kuoritua maitoa, jota meijeri palautti vasikoille juomaksi, oli ruokapöydässä. Eio sitä vasikoille annettu. Ei rasvaa, kalkkia ja vitamiineja luonnosta.Ihana muisto siitä, kun lehmä poiki ja tuli koulusta, kun uunijuuston tuoksu tavoitti heti ulko-ovella. Ternimaitoa tänä päivänä syödään kapseleina. Lihat saatiin omista kasvatetuista vasikoista ja sioista. Kun kotona oli ollut teurstuspäivä, veripalttua, maksaa ja muita sisäelimiä oli paistumassa uunissa. Kanoja oli omaan munatarpeeseen. Marjoja oli monta saavillista talvea varten. Marjat säilöttiin kylmässä aitassa muovisaaveissa. Kun jotakin todella hyvää halusi, sai käydä kaivamassa jäisiä marjoja kuppiin, vehnäjauhoja ja sokeria sekaan ja siinä oli makea välipala valmiina. Perunat kasvatettiin omassa pellossa, samoin porkkanat, punajuuret, lantut ja nauriit. Lannoitteita ei juurikaan käytetty,lehmän lantaa pellolle keväisin. Viljaa omasta pellosta. Isä puitatti ja äiti käsikärryllä käytti myllyssä, jossa jauhettiin jauhoiksi, talkkunaksi - sen parempaa ruokaa ei silloin muista saanen, kun talkkunapuuro, kunnollisella voisilmällä. Leivät sitten leivottiin kotona omista jauhoista. Juurrutettu ruisleipä, rieskat ja hiivaleivät. Kaikki maistui, herkullista oli tuilla ulkoa sisälle ja tekaista ruisleivästä voin keran välipalaa ja taas menoksi. Tässä ei paljon hiilihydraatteja tarvinnut ajatella, ei E-aineita tai muita säilöntäaineita. Ruoka oli todella terveellistä. Mielestäni karppaaminen on aika lähellä tuota aikaa.

Nyt on neljäkiloa karissut ja hiljalleen tapahtuu kun keho on siirtynyt ketoosiin. Juoda täytyy vettä ensimmäisen viikon aikana varsinkin kun aloittaa karppauksen. Hiilihydraatit täytyy todella tarkoin laskea, mutta kun etenee tässä niin ei joka päivä tarvi tarkkailla ja silti paino laskee.

Paino ongelma ja laihdutuskeinot - karppaus

Kyllä se tuo ikä tuo tulleessaan noita kiloja salakavalasti. Vasta kun valokuvasta itseänsä katsoo, huomaa kasvaneensa. Aloitin vuodenvaihteessa terveellisen ruoan syönnin ja liikunnan. On tullut hiihdettyä, kotipihasta pääsee heti, että ei tarvi lähteä suksia autolla viemään ladun varteen. Tuli kaikki vihannekset käydyksi parin kuukauden aikan lävitse. Pois kaikki rasva, mutta perunaa, laihaa lihaa. Ei kuitenkaan margariineja, vaan voita soipivasti. Nuo makeat, eli pullat, leivonnaiset, eikä juuri karkitkaan ole kuuluneet naposteltaviin, joten niistä on helppo luopua. Viiniä joskun viikonloppuisin. No, kun kolme kiloa lähti sekin heiluriliikkeessä koko ajan. Päätin aloittaa karppauksen. Nyt on viikon kestänyt, olo oli aluksi aika hankalan tuntuinen. Ensimmäisinä päivinä ei ollut mukava olo, mutta kun pääsi vauhtiin, nyt on energinen ja mukava. Toinen viikko nyt menossa ja selvästi lähtenyt alaspäin kääntymään. Tasaisempaa, ei tuota heiluriliikettä, kuten alkuvuodesta.

Itse asiassa aika tavallista ruokaa, kun tuota karppaussivua olen seurannut ja sieltä löytänyt ravintoainelaskurin, jolla voi tarkistaa, että ei hiilihydraatti määrä vuorokaudessa ylity. Itselleni suurin vaikeus on liiallinen perunan syönti ja ruisleipä, jota en nyt ole tämän toista viikon aikana käyttänyt. Leiväksi olen ottanut karppinäkkäriä, maistuu välipalanakin aika kivasti, voin kanssa tietty. Ei ole nälkä ollut ja kahvinkin nautin kerman kera.

Tässä myyntimessuilla ollessa eräältä tuttavalta ostin kotiviljasta käsin tehtyä kauraryyniä ja hiutaletta. Siitä kun keittää maitoon (punaiseen) puuron niin ompa aamu alkanut huikeasti. Tietenkin pienempi lautasellinen, koska siinä väitetään olevan hiilihydraattia, mutta kun muistaa tuon lautasen pitää sopivana niin näyttää sallivan sen, ei ylity 20 mg päivässä. Olen löytänyt kermaisen rahkan, se on mukava omien keräämien metsämarjojen kanssa, samoin kuin turkkilainen jogurttikin. Lihaa, ei haittaa vaikka siinä on rasvaa, perunaa puolikas päivässä. Niin ja sitten sekoitan rahkaa tai jogurttiin pellavansiemen rouhetta, siinä on omega3, vitamiinit ja hivenaineet sopivassa määrin.

Tätä rataa ainon jatkaa kesää kohti katsotaan miten tässä urakassa käy.