Terassi venetsialaiskuntoon

Tänään aion työskennellä terassin parissa. Huomaat varmaa kuvasta kuinka kulahtanut terassilaudoitus on.  Täytyy ensin harjata ja siivota välit ja laudat. Nimittäin grilli tahtoo sotkea. Aionkin hankkia jotain suojaksi laudoitukselle, jokaauttaa putsaamaan laudat. Huomasin että monenlaista tahranpoitoainetta tarvin ennen kyllästämisen aloitusta. Lintujen jätökset on yksi vaade puhdistettaessa.
Nyt pesut tehty ja kuivatus valmis. Sitten vain pensseliin pitkä varsi, että ei tarvi kontata siveltimen kanssa. Ehkä sais tarkemman jäljen, mutta päädyn kuitenkin jatkovarteen. Luontainen laiskuuteni. Ja alla tulos päivän uurastuksesta. Ei muuta kuin valaistusta terassille ja tunnelmoiman viikonloppuna.

 Tämä kuva on illalta, iso lintu pilvimuodoselmana.

Tässä aamun kaunista ruskoa, olen kyllä niin ihastunut noihin taivaankannen väreihin, että en voi olla kuvaamatta niitä uudestaan ja uudestaan.  Skydrivessä on enemmän ottamiani kuvia.

Vesireittiä

Nyt sitten puuhommant jatkuvat, kun on noin kaunis ilma, että pienimoottorisella veneellä saadan rannasta siirretyksi rankoja, joita tässä alkukesästä kaadettiin.  Ovat kuvuneet mukavasti kun puussa oli lehti kaatohetkellä,  ja silloin lehdet kuljettavat rungosta veden pois ja kuivuvat nopeasti. Vene lastattiin täyteen ja kohti saarta - määränpäätä.

 Kyllä on kumma, kun 2,5 hv moottoilla ajaessa koko laineeton järvenpinta menee laineille.  Kuormaa vähän kyydillä ja siinä istuessa roiskuttaa niin, että housut kastuu.  Aika ilkeä tunne, mutta onpa onneksi lämmintä.

 Tässä se tyyneys näkyy, puut kuvatuvat vedenpintaan toistaen aitoa tunnelmaa.

Ja me parrulastissa seilattiin...

Nyt oli se syksyn odotettu homma, puut kaadettiin alkuksesästä ja niistä on paljon puhuttu.  Pitäs saada naapurisaaresta omalle saarelle.  Veneellä on kuljetettava, kun ei viitsi uittaa, tai ainakin on hankalaa, kun on kasatta vastakkaiselle puolelle saarta.  Olis pitkä uittomatka.  No, tänään näin kauniina syyspäivänä päätettiin lähteä hakemaan veneellinen kerrallaan.  Maasto kun kivikkoisella saarella ei ole helppo, pari pölliä kainaloon ja sitten tarkkana kivenkolojen, risujen ynnä muiden esteiden seassa seilaamista.  Lisäksi vaivasi ampiaiset, mistä ihmeestä niitä tänä kesänä on noin valtavasti.  Havupuissa on valtava päminä, kuin korvissa olis kuulo vika.  Pyörivät ympärillä aivan kuin heltä olisi jotakin viety pois.  Kasat on kannettu ja odottavat tuossa mökin rannalla pilkkomista.  Se on tehtävä aika pikoihin, kun ei ole kiva jos kastuvat.

Siinähän ne omassa rannassa pötköttää

Pihvit toisella tavalla

Aloin miettimään, että miten saisin herkullisia pihvejä tehdyksi, kun pelkästään paistamalla en aina onnistu saamaan oikeaa maukasta pihviä aikaiseksi.  Näin valmistin todella maukkaat pihvit, herkkutatti kastikkeen ja itse kasvattamieni tomaattien, sekä mustaa, että terttutomattia. NAM..

Tarjousessa olevaa porsaan ulkofilettä.  Oli isonlainen pala, mutta onneksi on pieni pastinosa kaasujääkaapissa, niin voimme syödä myöhemmin loput.

Siivutin fileen noin 1-1,5 cm paksuisiksi pihveiksi.  Nuijin ne omalla nyrkilläni mureiksi.
Suolasin hiukan ja laitoin pannulle paistumaan.  Lihaa pastettaessa ei saa pihviä kääntää, kuin kerran.

Paistoin kauniin ruskeiksi molemmilta puolin, ja laitoin paistetut pihvit kattilaan odottamaan. Paistamisen lomassa tein keittoliemen.
Liemeen yksi lihaliemikuutio
Suuri sipuli
Omaa kasvattamaani ciliä
Maustepippuria, kokonaisena
Valkopippuria, kokonaisena
Laakerinlehteä 3 kpl
Maissikastiketta
Vettä, niin, että pihvit peittyvät

Liemineen pihvit kiehumaan ja noin puolituntia.  Tulee niin ihana tuoksukin, että ei voi epäonnistua.

Sitten pihalta löytyi tuo ihana herkkutatti.  Näytti täydelliseltä, mutta kun siivosin, oli sinne jalkaan tullut vieran. Mutta onneksi oli vasta eksynyt, joten siitä ei paljoa mennyt hukkaan.  Siivosin, siivusin ja laitoin odottamaan paistamista.  Sipulia silppurin heti kokonaisen aika ison.  Koska itse pidän sipulista.

Paistoin ruokalusikallisen vehnäjauhoja, sipulit ja sienet.  Kun jauhoissa oli sopivasti väriä lisäsin pihvien keitinliemen kastikkeeseen ja Gream Facea ruokalusikallisen ja keittelin hetken aikaan.

Perunat olivat jo kiehumassa ollet ja niistä vesi pois, että kuivahtavat ja maku tulee maukkaaksi.  Sitten vain herkullinen ateria lautasella ja jopa oli kokeilemisen arvoinen pihvin valmistaminen toisella tavalla.

Sateenkaari ja aamurukso

Ensimmäinen kuva on sateen jälkeinen sateenkaari ja keskimmäisessä kuvassa seuraava aamun aamuruskoa viiden aikaan.

Vesi on hieno elementti, se näyttää liikkuvalle, heiluvalle, vapaalle.  Mutta itse asiassa, se on kuin sementtiä.  Siihen ei ole syytä pudota vatsalleen, vaan ainoastaan pystyasennossa.  Muuten repeää ja halkeaa. On se vain niin kovaa ainetta.

Kuvittelen monta kertaa, miten ihanaa olisi olla vesi.  Leijuis, heiluis vapaasti.  Mutta sitten kun tarkemmin mietin asiaa.  Ranta ei olisikaan niin mukava, jos vaikka kovinkin kivikkoinen ja louhikkoineen, ja siihen kun pääellä loiskuisi niin ehkä alkais tuntumaan aika ahdistavalta. Joten se oli tunne vain keskellä järveä...

Kultainen kuunsilta elokuussa

Tässä tunnelmia elokuiselta terassilta täydenkuun aikaan.  Sain oivan kuvan, kultainen auringonsilta.  Se on jotenkin todella kaunis, aina aikaisemmin on ollut hopeaa.  Tulee rikas tunne, kun kutahippuja kimaltaa järven pinnassa.  Taivalta löytyy kyllä niin monenlaisia värejä.  Täällä järvenrannalla sen oikein huomaa, ei samanlaista väritystä, vaikka kuinka paljon kuvia otat.

Kaunis loppukesän päivä

Moi ja anteeksi, kun on vierähtänyt aikaa viimeisestä postaukesta. On tullut ihailtua täskuuta. Eilen illalla onnistui kuvaamaan kultaisen kuunsillan. Yleensä väri on hopeinen järvenpinnassa.
Olen tässä verestellyt vanhoja muistoja, leivän leipomisessa. Nimittäin aloin ruisleivän leipomisen juuren valmistuksella. Hiukan on tökkinyt, mutta nyt leipä on kohoamassa, taikina tuntui hyvältä. Nyt täytyy vain kohottaa kunnolla, luulen että se tulee paistamisen jälkeen syödyksi. Tässä välillä olen kokeillut saaristolaisleipää. Se onnistui hyvin ja helppoja ohjeita löytyi vaikka itse en ole makean leivän ystävä. Ollaan käytetty kahvileipänä, siinä maku on kohdallaan.